keskiviikko 26. joulukuuta 2012

Inkan päivä




 Keskimmäinen tyttäristämme teki mainion videon Inkan Tapaninpäivän tapahtumista!
Kun valitset HD-kuvan, laatu on tarkempi (videon oikean alakulman asetuksista)

tiistai 25. joulukuuta 2012

 
 
 
 

keskiviikko 5. joulukuuta 2012

Sisaruus
Edellisessä postauksessa kysyttiin, miten vanhemmat sisarukset ovat suhtautuneet Inkan erityisyyteen? Hyvä kysymys. Lapsille kerrottiin muistaakseni heti muutaman päivän kuluttua Inkan syntymästä, että Inkalla on downin syndrooma ja että se tarkoittaa, että lapsi kehittyy hieman hitaampaa kuin muut lapset. En ihan tarkkaan enää muista, mitkä olivat lasten reagoinnit asiaan, vanhempi oli hieman kiukkuinen, miksi hänelle ei heti ollut asiasta sanottu, kun kuitenkin oli jotain kuullut keskusteluissa. Minä olisinkin heti kertonut, mutta mies ei halunnut asiaa heti tuoda julki. Vanhempina siis tiesimme heti jo Inkan syntymäpäivänä, että hänellä todennäköisesti olisi downin syndrooma, mikä tietysti varmistui vasta muutaman viikon kuluttua. Ja kun Inkalla todettiin sydänvika, ja leikkauskin piti alunperin tehdä jo kolmen kuukauden iässä, oli tästäkin asiasta suuri huoli, no leikkaushan siirtyi yli 1 v ikään. Kun Inka tuli kotiin, kaikki kovasti pitivät huolta pienestä ja ihmettelivät tätä erilaista vauvaa. Kysymyksiä sateli silloin tällöin, mm. että mahdetaanko Inkaa kiusata sitten vähän isompana? Minkä näköinen Inkasta tulee? Ulkonäöstä sanoin, että kun Inka nytkin on nätti vauva, ei hän isompanakaan tästä rumaksi tule :) Meillä on aina puhuttu asiasta, siis sukulaisten ja ulkopuolisten henkilöiden kanssa avoimesti ja lapsille vastataan kun kysymyksiä tulee. Ulkopuolisille henkilöille aina sanotaan, että hänellä on downin syndrooma, mutta nyt ei oikeastaan enää tarvitsekaan.... kyllähän Inkan ulkonäkö kuitenkin kertoo asian, vaikka itse sitä ei oikeastaan huomaakaan, mutta yleensä ihmiset, joille ei sano asiasta, sanovat itse, että juu meidänkin tutuilla on samanlainen lapsi kuin teillä...ja siitä se juttu taasen lähtee.
Inka on siis sisaruksena ihan samanlainen sisarus kuin normitkin, välillä hieman rasittava, ärsyttävä, mutta kuitenkin kuulemma niin ihana ja hellyyttävä. Vanhempi haluaisi jopa tatuoida pienen merkin Inkasta käteen tai jalkaan, mutta siihen en ole suostunut. Nuorempi sisarus sen sijaan välillä kommentoi, että pitäisi ajatella, että Inka osaa kaiken, niin sitten se osaa....ja häntä ärsyttää, että me vanhemmat aina puhutaan tutuille tms asiasta, mutta kun siltä ei oikein aina voi välttyäkään vaikka eihän Inka nyt keskipiste sentään saa olla. Kun vanhemmat reagoivat asiaan normaalisti ja avoimesti, ei mielestäni lapsetkaan tee asiasta sen ihmeellisempää.
Sinulle, joka kommentoit, että et ole vielä kertonut asiasta vanhemmalle sisarukselle, ottaisin asian hetimiten käsittelyyn. Järjestä hyvä hetki asialle ja näytä esim. Inkan blogia ja kysy häneltä onko sinusta Inka jotenkin eri näköinen kuin muut lapset. No sitten varmaan vastaa, että vähän ehkä on ja sitten voisi kertoa tästä syndroomasta lyhyesti ja samalla sanoa, että me olemme saaneet tiedon, että meidänkin vauvalla on tällainen syndrooma. Älä tee asiasta sen kummempaa vaan ota esiin hyviä puolia. Lapsesi on saattanut jo huomata, että vauva ei kehity ihan samaa tahtia kuin muut pikkuiset ja siksi olisi tärkeää että hän saa vastauksen omille kysymyksille, joita ei ehkä ole tohtinut kysyä. Ja kyllähän asiasta pitää voida vapaasti keskustella, pian saattaa tulla kysymykseen fysioterapit, viittomat jne.Voihan asiaa myös itkeä yhdessä ja kertoa että olisit toivonut, että lapsi olisi terve. Niin minäkin muistaakseni tein. Sinun pitää itse olla sinut asian kanssa ja viestiä asia vanhemmalle lapselle. Sinuna lukisin myös kvtl.fi-sivulta verraton sisaruus-oppaan, kohdasta perhesivut. Ja jos halunnet, voin kyllä laittaa sinulle esim.meiliosoitteeni, jos halunnet. Hyvin se menee !
Tulipas pitkä kirjoitelma.


Ja Minskussa joululeivonnaisia.









torstai 29. marraskuuta 2012

Inka
 
Oli niin kiva kommentti edelliseen postaukseen, joten laitan vastauksen tähän. Tosi kiva, kun kommentoitte, niin jaksan taas päivitellä blogia. Inka on nyt kohta tasan 3 ja puoli vuotta, lisäksi meillä on kohta 15 v ja 17 v tytöt, kaikki omanlaisia persoonia, lahjakkaita tyttöjä mm. musiikin ja taiteen suhteen. Itse olen tällä hetkellä huh huh jopa 42 v. Lisää lapsia siis ei tehdä enää :).
 
Minua nauratti tuo anonyymin kommentti down-lapsesta, joka aina tuli halailemaan. Meidän Inkasta on myös tullut kova tyttö halailemaan. Päiväkotiin kun hänet viedään, hän myös halailee yhden päiväkotilaisen isää joka aamu, siis monet halit on aamulähdöissä. Ja aina kun joku tulee meille, innokkaasti hän katsoo kuka tulee ja sanoo Moiiii!
 
 
 

lauantai 24. marraskuuta 2012

Varsinainen pikkuneiti
 
Neidille piti ostaa uusi talvitakki ja mieluista takkia ei oikein tahtonut löytyä. No paikallinen lastenvaateliike sentään pelasti tilanteen, heiltä löytyi kauniita italialaisia vaatteita Brums merkiltä. Otin takin sieltä kotisovitukseen ja ajattelin, että tämä takki on ehkä meidän neidille hieman liian "hieno", mutta kun Inka sovitti sitä päällensä, se oli kuin hänelle tehty. Aivan ihana, hurmaavasta pikkuneidistä ei kyllä tahtonut saanut kuvaa, tässä muutama vauhdikas kuva.
 
Jouluisin odotuksin, Minskussa myös jotain pientä!
 
 
 
 
 
 
 
 

sunnuntai 11. marraskuuta 2012

Viittomia
 
Neiti osaa aika hyvin nyt käyttää viittomia, yhdistelee sanoja (viittomia) ja kun innokkaalla päällä on, niin esittelee kaikki osaamansa viittomat.
 
ainakin nämä kuuluu viittomavarastoon
tyttö
poika
pupu
lehmä
koira
kissa
lintu
ankka
possu
perhonen
hiiri
tähti
leipä
juusto
maito
banaani
loppu
auto
päiväkoti
rattaat
laulaa
hyppiä
syödä
juosta
 
 
ja yhdistelee esim. lintu laulaa
pupu hyppii
 
onhan näitä siis jo aika paljon ja nyt pitäisi opetella vaikka vähän myös adjektiiveja.
 
Ei kuvia tällä kertaa,mutta katso Minsku päivitys

lauantai 3. marraskuuta 2012

Lomalla Espanjassa
 
Syysloma tuli vietettyä Espanjassa. Hieno reissu, jälleen tuli mukavia muistoja, kauniita kuvia
ja vaan lomaa. Lomasää ei ihan suosinut meitä, oli pilvistä ja muutama päivä sadettakin, joten ensi kerrralla pitää valita varmasti vähän varmempi lomakuukausi. Kävimme Malagassa, Marbellassa, Fuengirolasssa ja Mijaksessa. Tässä muutamia lomakuvia. Inka meni reissussa hyvin, istui rattaissa mielellään ja seurasi menoa. Myös lentomatkat meni hyvin, paitsi Inka ei ollut hetkeäkään paikallaan, ja hieman kommelluksiakan sattui, Inka kaatoi penkkien välistä takanaolevan punaviinit syliin, joten voitte kuvitella kuinka lennokasta tuo lentomatka oli.
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
ks myös Minsku päivitys !
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

perjantai 12. lokakuuta 2012

Down-lapsi
 
Muutamaan otteeseen olen saanut kyselyjä Down-lapsesta, sen kehittymisestä ja yleensäkin suhtautumisesta oman lapsen kehitysvammaisuuteen. Jokainen tietysti toivoisi, että oma lapsi olisi terve. Niin myös mekin toivoimme. Se että lapsella on kehitysvamma, tuntuu jo sanana karmivalta, se että lapsella on Downin syndrooma, ei ehkä tunnu enää niin pahalta. Lapsi on lapsi, mutta yhteiskunta tekee eri vamman omaavista ihmisistä kummajaisia, sellaisia joita ei toivota tähän maailmaan. En minäkään tiennyt minkälainen olisi Down-lapsi, olin vain nähnyt erilaisia yleensä Down-nuoria, mutta en niinkään pieniä Down-lapsia. Täysi kysymysmerkki oli minullekin, että miten nämä sitten ovat erilaisia kuin normit lapset.
Inkan syntymän myötä onneksi saimme huomata kuinka valloittavia persoonia nämä lapsoset ovat. Ne kyllä omalla olemuksellaan, hymyllään ja halailuillaan valloittavat varmasti kenet tahansa. Toki on vaadittu paljon huolta, kehityksen tukemista, selvittelyä ja ties mitä. On todella ihmeellistä, kuinka vähäinen tietämys yleensä asiasta on. Ja tämän vähäisen tietämyksen varjolla jokaisen uuden äidin, joka odottaa Down-lasta pitäisi päättää lapsen kohtalosta.
 On jotenkin karmivaa, että me voimme päättää kenet tähän maailmaan halutaan. Me halusimme ottaa vastaan sen mikä meille annetaan. Tällä blogilla olen halunnut tuoda kaikkien ulottuville näkökulman Down-lapsista. Tämä ei ole niinkään tietoväline, mutta kertoo meidän normaalista arjesta. Jokainen Down-lapsi on erilainen kuten olisi myös normitkin lapset, tämä blogi kertoo elämästä ja lähinnä sen positiivisista puolista Down-lapsen kanssa. Toki meilläkin on huonoja päiviä, kuten meillä kaikilla.
 
Tällaisin ajatuksin tällä kertaa viikonloppua kohti.
 


 
Tässä on menossa Muumi-kirjan esittely, opittu päiväkodista, mahtaisiko tässä olla tuleva opettaja :)
 
Myös Minsku päivitetty !

 


lauantai 6. lokakuuta 2012

Hauskoja värejä ja kuvioita
 
Tuntuu tämä neiti kasvavan vaan isommaksi ja 92 cm vaatteistakin osa on vähän  ahdistavia varsinkin jos pitää laittaa alupaitaa, päälipaitaa jne. Vaatevarasto laajentui parilla hauskan värisillä villapaidoilla, muutamilla lämpimillä villahousuilla, joita voi pitää mekon kanssa tai muutoin talvipakkasilla sekä sydänkuvioisilla housuilla. Eikös olekin hauskoja. Värimaailma on minulle jotenkin niin tuttua, mustaa, valkoista, hieman pinkkiä ja oranssia :)
 
 
 
 
 
 


 
 
Makoista viikonloppua!
 
 
 
 

sunnuntai 23. syyskuuta 2012

Leikki
 
Kaikenlaiseen tekemiseen on nyt tullut leikki mukaan. Leikki on nyt pitkäkestoisempaa, mielikuvitusta on paljon enemmän ja muutoinkin leikki vie enemmän aikaa kaikesta muusta tohinasta. Joka päivä on ruokaleikit, tehdään kovasti ruokaa ja annetaan sitä muille. Eläimet kiinnostavat ja mielikuvituseläimet kipittelevät pitkin käsiä. Ja ensimmäistä kertaa neiti myös leikkii itse olevansa haukku. Kova touhu siis koko ajan. Ja sitten on opeteltu papereista viittomia ja se on Inkan mielestä mielenkiinnoista, luetaan papereita ja kädet käy. Kaikki viittomat tuntuu menevän vähän sekaisin, mutta eikai se mitään, käydään näitä kuitenkin läpi useita kertoja, niin eiköhän se siitä.
Tästä pikku haukusta on tullut kaikista rakkain. Sitä retuutetaan pitkin kämppää ja yleensä se on unileluna. Pienenä Inka pelkäsi tätä haukkua. :)


 
 
Minskussa muuta kiva kuva!
 

sunnuntai 16. syyskuuta 2012

Menossa nyt
 
Inkalle on yritetty saada avustajaa päiväkotiin, jotta heillä olisi yksi henkilö joka ehtisi tehdä kehittäviä tehtäviä Inkan kanssa ja käyttäisi aktiivisesti viittomia joka päivä päiväkodissa. Pikku hiljaa päiväkotikin on ollut suostuvainen tähän. Me saimme jo psykologilta suosituksen avustajaan.
Seuraavaksi pitäisi hakea hieman lisää viittomatunteja niin kotiin kuin päiväkotiinkin. Vaipat Inka saa nyt kunnalta ilmaiseksi, kolmen kuukauden vaippalähetys saapui kerralla. Kiva ja Kiitos! Kaikenlaisia hakemuksia ja papereita saa täytellä ja sitten vielä ihmetellä että mistä saisi mitäkin palvelua. Aika hankalaa yleensä kaikenkaikkiaan kaikkien tukien saaminen. Milloin maksajana on Kela  tai kaupunki ja aika pitkälle asioita pitää itse yrittää selvittää.
 
 
 
 
 
Tässä tämä huoleton leppoisa neiti oli pistänyt pipon päähänsä ja päättänyt hieman syödä leipää sohvalla. On se kiva, kun hän ainakin ottaa rennosti!
 
Ja Minskussa syksy/talviprojekti!

sunnuntai 9. syyskuuta 2012

Jos olisin koululainen....


 

 
 

 
Näin kuviin ja tunnelmiin....
 
Hyvää ensi viikkoa!
 
Minskussa ladies room!

 
 

 

lauantai 1. syyskuuta 2012

Arkipäivää meillä
 
Hmmm, onkohan Inka niin, että et osaa oikein päättää mitä kirjaa lukisit :)
 
Miten meillä menee nyt?
Tällä hetkellä on ehdottomasti menossa seesteinen kausi. Jos keväällä oli vähän raskasta, nyt ottaa takaisin. Tosin omaa vapaa-aikaa ei paljoa ole. Inka vie yleensä kaiken huomion. Pikkuneidistä on tullut halaileva persoona, sivuun on väistynyt vielä keväällä ollut aika ajoin ollut agressiivinen käytös. Tosin saattaa sitä välillä halailun päätteeksikin saada pikku läimäytyksen. Heh, taitaa kuulua tähän persoonaan :)

 
 
 
 
Ensi viikolla meillä on kuntoutussuunnitelman teko yhdessä ammattilaisten kanssa, mietitään tarvitaanko avustajaa päiväkotiin, mitä terapiaa Inka tarvitsisi jne ja mitä yleensäkin tarvitaan kehityksen tueksi.
 
Minskussa syksyä !

sunnuntai 26. elokuuta 2012

Mummilassa

 
 
 
 
Tarjolla oli superhyvää porkkanakakkua, minkä erikoisuudet oli oliiviöljy ja auringonkukansiemenet.
Vastustamattoman hyvää siis :)
 
 
 
 
 
 
Kaksi vuotta tuli kuluneeksi siitä, kun Inkan sydän leikattiin. Neiti ei ainakaan muista tapahtuneesta mitään. Sydäntarkastastuksissa käydään vuosittain, kohta on jälleen sen aika.
 
Minsku-blogissa Ikean löydöt!
 
 
 

sunnuntai 19. elokuuta 2012

Syksyn ostoksia

Niin kauniita värikkäitä syksyn vaatteita oli jälleen kaupoissa että huh....Muutama mekko oli jotenkin ihan pakko ostaa, yhdet farkkulegginssit ja värikäs paita.










sunnuntai 12. elokuuta 2012

Uusi mielenkiinto

Löydettiin uutta mielenkiintoista tekemistä Inkalle, värityskirjan värittäminen :)
Tässähän voi opetella samalla sanoja, viittomia ja värejä. Kivaa :D










Ja Minsku-blogissa kesän alelöydökset!