lauantai 28. elokuuta 2010

4.päivä

Vuodeosastolla toipuminen jatkuu. Väsynyt hieman kitinäinen, unen ja valveillaolon rajamailla mennään,
mutta nyt jaksetaan jo vähän seurustellakin, lelut eivät oikein vielä kiinnosta, mutta tästä uudesta
Miia- kummitädin tuomasta lahjasta riitti illaksi näpräämistä, ainakin nauhat saivat kyytiä.
ks myös äidin ajatukset

perjantai 27. elokuuta 2010

3.päivä

Hei, minä selvisin! Hereillä n. 15 minuuttia kun äiti ja isä kävivät katsomassa.
Tänään siirtyminen osastolle. Nenussa hengitystä avittava laite.
ks myös äidin ajatukset


torstai 26. elokuuta 2010

2.päivä

Parempi mieli, ks ajatukset


keskiviikko 25. elokuuta 2010

1.päivä

Toipumisaika ottaa kovemmille kuin äiti odotti, siksi äidin oli pakko kirjoittaa edes jotain.
ks ajatukset
Leikkaus ja syvä huokaus!

Inkan sydänleikkaus on sujunut hyvin, saimme juuri tiedon sydänkirurgilta, että kaikki meni suunnitellusti.
Eteisläppään jäi pieni vuoto, mutta sillä asialla ei kuulemma ole merkitystä.
Tässä odottelemme, että pääsemme katsomaan pikkuneitiä teholle. Teholla onkin aika hyvät vierailuajat,
lähes koko päivän muutamaa tuntia lukuunottamatta. Ja me vanhemmat saimme kuin saimmekin yöpaikan
Ronald Mc Donald Talolta (upea paikka ja aivan kävelymatkan päässä sairaalasta) ja bloggaaminenkin näyttää onnistuvan täältä vaikka vähän huono yhteys on.

Terveisin, ikionnelliset vanhemmat! 

torstai 19. elokuuta 2010

Äiti, äiti!

Inka on viimeisen kuukauden osannut sanoa äiti, mutta oikeastaan kaikki on äitiä,
Äitti, Äiti, Ätä, Hätä.....Aamulla voi herätä siihen kun neitokainen huutaa pinnasängyn reunasta
Äitti. Tuleeko sitten tahattomasti vai tarkoittaako oikeesti, mutta luulenpa, että välillä sana tulee ihan tarkoituksella.




Huomenna on tukiviittomaopetusta tai ainakin sellainen alkupalaveri,
postista pitäsi tulla HM:n paketti, jossa muutama vaate Inkalle ja
huomenna pitäisi selvitä pääsemmekö Ronald MC Donald Säätiölle-yöpymään.


tiistai 17. elokuuta 2010

Uusia juttuja!

Tämä on uusi juttumme, jota pitäisi harjoitella. Aamuisella jumppatuokiolla fysioterapiassa tämä näytti aika helpolta, mutta kotona tehtynä se onkin vähän vaikeampaa. Neitiä saa pitää kiinni aika kovasti, jotta pysyy tuossa asennossa. Pitää enskerralla varmaan laittaa vaikka jumppamatto alle, ettei lattia ole niin liukas. Tottapuhuen ainakin meidän perheessä nämä jumppatuokiot tahtovat jäädä aika vähäiselle,
koska muutoinkin on kaikkea puuhaa töiden jälkeen, ja pitäähän muistaa muidenkin lasten tarpeet.





Aamuisin seisomatelineessä puolisen tuntia ja illalla toinen puolikas, jos vaan aikataulut sallivat.





Miten usein teillä jaksetaan jumpata?