Ei aina hyvä päivä

Vaikka pikkuneiti on yleensä aina hyvällä päällä, löytyy myös päiviä kun tuntuu siltä että mikään ei oikeastaan ole hyvin. Myös tämä aurinkoinen neiti osaa kiukutella, rimpuilla ja lyödä hanttiin.

Yleensä pukemisesta, kenkien laittamisesta tai vaippojen vaihtamisesta neiti ei pidä. Ja kun tempperamenttia ja omaa halua löytyy, pukeminen käy meille molemmille jumpasta....

Onneksi ruokahalu neidillä on hyvä ja sen kanssa ei tarvitse paljon temppuilla, mutta jos on sellaista ruokaa, mitä neiti ei halua syödä, sitä on sitten ihan turha edes yrittää. Nukkumaan neiti menee nätisti, kiitos siitä. Ja jos vähän voisi vielä purnata, niin kaupungilla on kiva, kun neiti päättää mennä seisomaan rattaissa, viime viikolla juuri tyttö tipahti rattaista, kun äidin silmä vähän vältti. Arki ei aina ihan ole luxusta.

Ja katsokaa mitä äiti tekee tällä viikolla, "äidin ajatuksia" linkistä.

Sydäntarkastuksessa ja muuta sekalaista

Vuosi on vierähtänyt siitä kun Inka oli sydänleikkauksessa. Kauas on jäänyt aika, jolloin Inka hikoili, oli väsynyt, ruokahalu oli huono ja painokaan ei juuri noussut. Inkalla oli ensin AVSD sydänvika, eli

sydämen eteisten välinen seinä puuttui lähes kokonaan ja osaksi myös kammioiden välinen seinä.

Onneksi kuitenkin n. kuukauden päästä syntymästä kammoiden välinen seinä umpeutui itsestään.

Leikkauksessa sitten Inkalle tehtiin eteisten välinen seinä ja yhteen kasvanut läppä muotoiltiin uudestaan. Leikkaus meni hyvin ja ainoastaan pieni läppävuoto jäi, mistä ei näillä näkymin ainakaan ole haittaa.

Joka vuosi käydään säännöllisesti tarkastuksessa, on röntgeniä ja sydänfilmiä, tarkkaillaan ompeluksia sydämen kasvaessa ja ettei läppävuoto lisääntyisi. Nyt vuoden päästä leikkauksesta kaikki näyttää hyvältä. Painoa on tullut vuoden aikana melkein kaksinkertainen määrä, ruokahalu ja jaksaminen muuttui heti leikkauksen jälkeen.

Kaikkea sekalaista on tehty viime viikkojen aikana.

Inka muuten konttaa jo aika kivasti, vaikka luulinkin, että konttaus jäisi hänen kohdallaan vallan väliin. Seisominen onnistuu jo aika hyvin, välillä jopa 10-20 sekunttia yhteen menoon.

Vuosi sitten- kolme päivää leikkauksesta, ja siirtyminen osastolle.

Muita juttuja

Biggusta tilattiin myös "tee se itse" Paapii-bampi.

Naapurin taidenäyttelyssä käväistiin, jossa lapset sai itse tehdä taidetta palikoista.

Mustikkamascarponekeksi jälkkäri.

Sohvalöhöilijä

Neidistä on tullut aikamoinen sohvalöhöilijä. Neiti makoilee sohvalla kuin isompikin tyttö, välillä seisotaan tai tanssitaan sohvalla tai sitten muuten vaan roikutaan pää edellä....

Sohvalle neiti nousee itse aika ketterästi.

Ja Biggun iloinen pipolähetys saapui, niistä muutama kuva vaikka seuraavaan juttuun.

Seuraavista myös jatkossa lisää:

- sydäntarkastuksessa käytiin

- puheterapeutti kävi opastamassa uusia viittomia

Viittomia ja muita uusia juttuja

Viittomia on yritetty käyttää yhä enenevässä määrin. Selvästi käsien toiminta alkaa pikkuhiljaa olemaan hallitumpaa. Inka osaa ainakin viittoa syömään, tosin senkin yleensä jos pyytää, ei niinkään omaehtoisesti, joskus aamuisin saattaa pinnasängyssä näyttää että "syömään". Niin ja sitten yhtäkkiä neiti oppi viittomaan "maitoa" laittamalla kädet nyrkkiin. Tämäkin tulee pyytämällä. Muutoin ollaan opeteltu esim. missä nenä, tätä harjoiteltiin ehkä viikko ja sitten neiti oppi näyttämään nenää, ja "missä napa" sen Inka myös osaa.

Ja sitten kylmenempiin ilmoihin on tilattu muutama pipo Biggusta, kevyt trikoopipo Peurat-kuosilla ja

vähän lämpipämpi pipo velourkankaasta Pöllöt-kuosilla, ei muuta kuin kaikki Bigguilemaan....

www.biggu.fi/

Portaat ohjelma

Inkan kehityksen seurannassa on käytetty Portaat-ohjelmaa. Portaat-ohjelmassa on kysymyksiä, mihin sitten vastataan, punaisella olevat ympyrät on että osaa, siniset että ei osaa ja vihreät pallukat kertovat orastavasta taidosta. Seurannassa on sosiaalinen kehitys, kieli, omatoimisuus, kongnitiivinen kehitys ja motoriikka. Viimeksi tiedot päivitettiin n. 2-vuotiaana. Tällöin kuten oheisesta hienosta kaavakkeesta näette sosiaalinen kehitys oli 1,5 vuotiaan tasoa, kielen kehitys n. 1 vuotiaan tasoa, omatoimisuus n. 1,5 v.tasoa, kognitiivinen kehitys ja motoriikka n. vähän yli 1 v.tasoa. On mielenkiintoista ja toisaalta myös hieman hätkähdyttävää nähdä millä tasolla oma lapsi on. Ensimmäisellä kerralla paperin täyttäminen tuntui jopa hieman karvaalta katsoa totuutta, mutta nyt tätäkin asiaa on helpompi käsitellä. Down-lapsen kehityksessä pitää olla kärsivällinen, kaikista pienistäkin kehityksen askeleista ollaan aina iloissaan. Ja Inka on jälleen oppinut hieman uutta, niistä vaikka seuraavaan juttuun....

Kävelyharjoittelua

Viime viikot on kovasti harjoiteltu kävelemistä, mikä onkin huomattavasti parantunut ihan pienessä ajassa. Nyt Inka pitää vain sormista kiinni ja jaksaa pitää vartaloaan aika tukevasti, kun muutama viikko sitten kävely oli vielä aika huteraa letkuilua. Fysioterapia alkoi jälleen kesätauon jälkeen, fysioterapeutti toi neidille päiväkotiin taaperokärryt, jotta kävelyharjoituksia tulisi mahdollisimman paljon joka päivä.

Kotona selkeästi päiväkodin väsymyksen jälkeen taaperokärryt ei enää oikein kiinnosta. Seisomassa Inka pysyy välillä jopan. 5 sekuntia, toivottavasti neiti pian oppii itse seisomaan kunnolla :)

¨

Syksy tulee...

Niin se vaan on että kesä alkaa olla lopuillaan, oli aika vähän päivittää Inkan vaatevarastoa,

suurin osa vaatteista on jäänyt pieneksi. Ajattelinkin tänä vuonna tehdä postimyyntitilauksen heti ajoissa,

jotta myös tuotteet tulisivat hyvissä ajoin valmiiksi kylmemmille keleille, eikä joskus loka-joulukuussa.

Tässä muutamia otoksia;

Tätä paitaa ei voinut vastustaa, eihän?

Mielestäni oikein kaunis mekko väritykseltään ja muutoinkin.

Palloja....

Sukkahousuja ja perus collegehousuja tarvitaan.

Hyvää loppukesää kaikille!